Pelko

Olin ajatellut etten kirjoittaisi tästä aiheesta, en ainakaan viellä.

Naimisiin menossa tärkeintä on se, että pari saa toisensa ja rakastaa toisiaan myötä& vastoinkäymisissä – elämän loppuun asti.

Minulle tärkeintä on häissämme se, että tuleva aviomieheni Mika näkee minut kauniimpana kuin koskaan.

Parisuhde ja elämä, missä vierellä kulkee puolison vakava sairaus tuo paljon tunteita. Useimmiten pelkoa.

Mikan oma toive oli, että hän näkee omien lapsien syntymän. Minun toive oli, että hän näkisi myös häämme.

Muuta elämältämme en loppujen lopuksi toivo.

Häiden ja hääsuunnittelun tiimoilta on paljon tunteita pinnassa. Olen käsitellyt paljon omia suhteita vanhempiini, äitini poismenoa sekä nyt myös Mikan sairautta.

Avioliitossa lupaan olla myötä ja vastoinkäymisissä rakkaan vierellä, läpi elämän. Lupaus tuo mukanaan paljon vastuuta sekä suuria tunteita. Lohtua kuitenkin tuo se, ettei rakkaus lopu alamäissä ja elämän tuomiin muutoksiin on yhteinen loppuelämä aikaa tottua.

Tästä aiheesta minulla tulee olemaan paljon kirjoitettavaa. Aihe vaatii myös itseltä pieniä askelia.

Lopuksi haluan vielä sanoa, kuinka suurta kiitollisuutta tunnen meidän häätiimille. Jokainen tämän tiimin jäsen, toteuttaa meidän unelma häitä & sekä minun suurinta elämän toivetta.

Kiitos Katariina, että saan teiltä unelmieni mekon yhteistyönä. ( Kiitos uskosta blogiini). Kiitos kaasot, bestmanit sekä perheemme. Rakkauden lämpöinen kiitos valokuvaajamme Eeva ja Dalla. Kiitos ihana Juhlakirsikka, joka on korvaamaton apu häiden suunnittelussa. Kiitos myös Teija, jonka tiedän tekevän meille täydelliset kukkaset. Kiitos kaikille teille, sekä lukuisille muille ihmisille. Tämä merkitsee meille niin paljon.